sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Lepopäivän pyhitystä

Mie oon uurastanut niin kovasti koko viikon, että nyt on aika pitää täydellistä lepopäivää. Viikolla kävin melkein joka päivä salilla ja nyt tuntuu, että lepo on tarpeen. Rajansa se on rehkimiselläkin, vaikka kuinka olisi kivaa. Hauska juttu kävi salilla, kun tapasin siellä pienen pyöreän vihaisen tytön. Hän istui eri laitteiden edessä juoden jotain ja mulkoili tosi vihaisena kaikkia, jotka siellä jotain tekivät. Sitten tyttö meni pitkälleen toiseen huoneeseen, jossa käydään venyttelemässä. Menin hänen luokseen ja aloin juttelemaan. hetken katseli epäluuloisena ja sitten aloitti oikean vuodatuksen paino-ongelmista, makeanhimosta ja vaikeudesta saada itseään tekemään mitään. Äidillisesti kerroin tytölle, että samoilla mietteillä minäkin olen salille tullut ja oikeaoppista ruokarytmiä ja ruokavaliota opettelen. Kerroin hänelle kuinka vaikeaa tällaisen keski-ikäisen naisen on painoa tiputtaa ja tapojaan muuttaa. Tyttö innostui kovasti juttelemaan ja oli mukava nähdä, ettei hän lähtiessä enää ollut ollenkaan vihainen. Toivottavasti sain hänelle salakavalien ohjeistuksien ja tsemppauksen avulla syttymään pienen kipinän itsensä hoitamiseen. Mietin kuinka paljon yli- tai alipainosta kärsivät ihmiset saavat negatiivista palautetta ja kommentteja ulkonäöstään. Pienellä positiivisella palautteella toivoo olevan merkitystä ihmiselle, jonka sielua revitään koko ajan auki. Olen muuten huomannut salilla muutamia nuoria tyttöjä, jotka ovat vain paikalla tekemättä mitään. Tai kyllä kännykällä jotain touhuavat. Olen miettinyt, että käyvätkö he salilla vaan kertoakseen käyneensä salilla vai luulevatko he, että pelkkä siellä käyminen hoitaa jotenkin kuntoa :D no huvinsa kullakin, mutta minä kun itse maksan siellä käynneistä niin haluan myös saada rahalle vastinetta ja siitä vastaan sitten täysin itse. Ehkä se olisi eri juttu jos "pappa betalar"

Minä  olen päättänyt, että olen sitten laiha tai lihava niin pääasia että olen onnellinen ja tyytyväinen itseeni ja elämääni. Kuitenkin haluan elää niin, että oloni on hyvä ja jaksan toimia ja tehdä kaikkia niitä ihania asioita, joita elämässäni on edessä. Siksi tällainen kunnonkohotus on paikallaan. Salilla olen jo löytänyt omat heikot kohtani. Jalat ovat surkeassa kunnossa ja vatsalihakset tosi hyvässä piilossa. Selkälihakset sen sijaan on tosi vahvat. Joskus fyssari sanoikin, että kipeän selkäni yksi ongelma on epäsuhta selän ja vatsan lihaksistossa. Vahvat vatsalihakset ovat tosi tärkeä huonon selän kanssa. Selkä voi siis olla sökö, vaikka sen lihaksisto olisikin kunnossa. Olen selkäni pienenä korkealta pudotessa satuttanut ja sen kanssa on nyt pärjättävä tämä elämä.

Oma rakkaani odottaa pääsyä keinonivelleikkaukseen. Tarkoitus on vaihtaa molempiin polviin keinonivel. Se ei tule olemaan helppoa hänelle ja kuntoutuminen vie aikaa. Siksikin on tärkeää, että minä olen hyvässä kunnossa ja jaksan poikien kanssa yhdessä hoitaa ns. miesten hommat talossa. Kevät lähestyy kovaa vauhtia ja monelaiset pihahommat odottaa tekijäänsä. Tervetuloa kevät....täällä ollaan valmiina :)

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Viikonlopun vipellystä

Perjantaina oli aika tavata ystäviä, hyvän ruoan ja viinittelyn merkeissä. Päätin, että kehonhuolto saa siltä illalta vaihtua mielenhuolloksi. En siis murehtinut mitä voin syödä ja juoda. Ensimmäiseksi ystävät tavatessani, tarjolla oli ihania lohiwrappeja, joita Timo oli tehnyt iltaa varten. Sain ongittua selville, että niissä oli ruohosipulituorejuustoa, salaattia, tomaattia ja graavilohta. Wrapit oli kyllä suussa sulavia. Niiden kanssa nautiskeltiin AC/DC Thunderstruck Chardonnay viiniä, joka oli todella hyvää.
Pöytä oli varattuna Kreikkalaisesta ravintolasta nimeltä Asklipios (nimi muuten tarkoittaa kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumalaa eli se tuttu merkki, jossa sauvan ympärillä on käärme, on tämän jumalan merkki. Meillä se on tuttu apteekkien merkeissä).

Ruokalista paikassa oli vaikuttava. Valinnan vaikeus aiheutti sen, että ajatus tutustua mahdollisimman moneen Kreikkalaiseen herkkuun houkutteli. Aiemmin en ole oikeastaan tutustunut kreikkalaiseen keittiöön muuta kuin Kreikkalaisen salaatin merkeissä. Aluksi tilasin Kreikkalaisen oluen nimeltä Mythos beer. Se olikin miellyttävän kevyen makuinen. Minä kun en mikään erityinen oluen ystävä ole. Ruoan valinta helpottui, kun ystäväni Jaana otti minun kanssasi kahdelle hengelle tarkoitetun 14 ruokalajin aterian, jossa pääsi tutustumaan erilaisiin kreikkalaisiin herkkuihin. Se olikin hyvä valinta lajien monipuolisuuden vuoksi, mutta emme me kaksi naisihmistä pystyneet millään kaikkea syömään ja vähän jäi harmittamaan, kun ruokaa jouduttiin niin paljon lautasille. Mietin, että sellainen valinta on oikein hyvä jos toinen syöjistä on kovilla ruokahaluilla varustettu. Palvelu oli paikassa hyvin kohteliasta ja mutkatonta, joten oikein hyvän arvosanan paikalle antaisin.

Ennen kotiin tuloa pääsin vielä maistamaan Amarillon mansikkamargaritan, joka oli 100 kertaa parempi kuin laivalla aiemmin maistamani. Tämän makunautinnon jälkeen oli mukavaa kun oma kulta tuli hakemaan juhlijan kotiin. Hyvillä mielin ajattelin kuinka tärkeää on tavata ystäviä ja viettää aikaa heidän kanssaan aikaa muuallakin kuin fb:ssa. Ihanat henkevät keskustelut antoivat taas tosi paljon.

Lauantaina sitten päätin lähteä kuluttamaan kalorit kuntosalille. Yhdessä perheen kanssa lähdettiin kaupunkiin, autokaupoille ja vähän eri liikkeisiin vertailemaan sähkösavustimia. Autokauppa tuli mukaan, koska perheessä miesväkeen on vähän ajautunut autokuume. Välillä sitten minä jalkauduin kuntosalille nauttimaan omasta ajasta kuntolaitteiden kanssa. Oli tosi mukavaa kaikessa rauhassa tehdä koviakin sarjoja, koska salilla ei ollut minun lisäkseni kuin muutama nainen. Saliharjoittelun päätin saunomiseen.

Kotiin mennessä haettiin sitten mukaan se sähkösavustin ja käytiin äidiltä hakemassa isoja ahvenia savustettavaksi. Kotona oli edessä savustimen kasaus ja koekäyttö. Tulokseen oltiin enemmän kuin tyytyväisiä. Savustettu kala on yksi minun suosikeistani yleensäkin. Illalla vielä saunomaan ja sitten alkoi minun yksityiset karaokeharjoitukseni kuulokkeet päässä omassa makuuhuoneessa. Mies väki keskittyi katselemaan 007 televisiosta. Yöllä vielä romantiikan lukua vähän aikaa ja sen jälkeen uni maistui ja nukuin kuin tukki. Aamulla oli ihanaa kun aamupalaksi sai paistetun kananmunan lisäksi salaattia ja savustettua kalaa. Kyllä on ollut tosi voimaannuttava viikonloppu. Ihanaa :)