Tervetuloa kanssani jakamaan pieniä asioita arjessa. Niiden avulla nautin elämästä, vaikka aina se ei siltä tunnu. Pitkän aikaa on tuntunut siltä, että olisi mukavaa laittaa asioita kirjoitettuna johonkin, sillä koko ajan sattuu ja tapahtuu. Tosin siitä tietää olevansa elossa ja ihminen. Tuntuu, että nyt on menossa mukava elämänvaihe, kun lapset ovat aikuisia ja itselle jää ihan mukavasti aikaa. Yksi ihana lapsen lapsi tuo paljon iloa hunajamummille eli minulle, niinkuin myös hapsenpappiaiselle, jonka kanssa olen naimisissa. Olen myös huomannut avoimuuden itsessäni lisääntyneen ja olen valmis kokeilemaan ja tutustumaan asioihin ja ilmiöihin, joihin en ennen olisi voinut kuvitellakkaan tutustuvani. Olen ollut mukana enkeli-illassa, naurujoogassa, ilmoittautunut hyvinvointiryhmään ja huomenna olen menossa Mindfulness koulutukseen. Kuppaukseen ajattelin mennä ensi kuussa. Kuntosalilla olen nyt yhden kerran käynyt ja meinaan mennä jatkossakin. Kaikki jotka minut tuntee tietävät, että minä olen mielummin sellaista heinäpaalia heittävää tyyppiä, kuin tyypillinen kuntosalilla kävijä. Tänään kävin paikallisessa urheiluliikkeessä, jossa söpö nuori mies tuli minua palvelemaan. Kysyin häneltä mitä kuntosalilla pidetään päällä. Poikaa selvästi hymyilytti, mutta näytti minulle "teknisiä" asuja, joita kuulemma siellä käytetään. Sitten pyysin näyttämään halvimmat vaihtoehdot, jos vaikka innostukseni jääkin muutamaan kertaan. Poika löysi minulle paidan ja housut todella edulliseen hintaan eli yhteensä 12,5 €.
Olen naamakirjassa osallistunut kivaan juttuun, jossa lähetetään vuoden sisällä yllätyksiä ihmisille, jotka asiasta tykkäsivät. Ensimmäisenä tein yllärin kaverilleni Mialle, jonka kanssa usein mietitään näitä meidän ikäisten naisten juttuja. Monta kertaa on juteltu siitä miten yhtä äkkiä ilman syytä voi ilmaantua suunnatun .. tututus, johon ei ole mitään syytä. Minä sitten etsin sisustuskirjan kätköistäni ja muokkasin siitä ihan uudenlaisen ystävälleni sopivan version. Tarkoitus pahimpana ...tututus hetkenä mennä omaan nurkkaan kirja kädessä ja hakea helpotusta kirjan ideoista ja oivalluksista. En tiedä kuinka hyvin tehoaa, mutta minulla oli tosi hauskaa kirjaa tehdessä :)
Olen nyt myös tosiasian edessä, että äitini ja anoppini tarvitsevat molemmat apuja enemmän kuin ennen. Arkeeni kuuluu monesti heidän elämäänsä liittyvät asiat ja avuntarve. On mukavaa saada auttaa, mutta väistämättä mieleen tulee, että jossain kohtaa on itsekin sen asian edessä, että joutuu turvautumaan toisten apuun, kun ei enää itse pärjää. On myös ajoittain vaikeaa nähdä miten omat läheiset ihmiset haurastuvat ja muuttuvat sairauksien mukana. Olen huomannut tutkailevani itseäni enemmän kuin ennen, kuulostellen ja myös pohtien millaisessa kunnossa olen ja millaisessa kunnossa haluaisin olla. Siksi varmasti oli oikea hetki lähteä myös hyvinvointi ryhmään mukaan. Tarkoitus on tämän kevään aikana tiputtaa jonkun verran painoa, mutta ennenkaikkea saada kolesteroliarvot kohdilleen ja säännöllinen terveellinen ruoka-valio elämäntavaksi. Aiemmin on voinut mennä kevyesti iltaan asti ennen kuin suuhun on tullut jotain laitettua ja veden juonti on jäänyt tosi vähiin. Nyt sitten merkitsen ruokapäiväkirjaan kaikki mitä suuhuni pistän ja ilokseni suunta on ihan oikea ja parissa viikossa on jo muutama kilo karissut, eikä enää pöksyt kiristä. Siksi on ihan hyvä fiilis jatkaa. Nyt on aika lähteä lueskelemaan, jotta huomenna on pirtsakkana kurssilla. Seuraavaksi kerronkin kokemuksia kurssilta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti